EASports - It's totally in the game!

EASportsin NHL-pelisarja on ollut jo pitkään hallitsevana toimijana jääkiekkopelien keskuudessa. Noin kahdenkymmenen vuoden ajan on vuosittain ilmestynyt uusi NHL-kiekkopeli yleisön iloksi, ja varmasti osin myös suruksi. Syksyllä ilmestyvä uusin painos – NHL 2012 – saa varmasti tunneskaalan taas heittelehtimään käsittämättömän epätoivon laitamilta aina riemukkaaseen iloon saakka.

NHL 2000 -pelin epäaitouksia: New York Islanders teki maalin.

EASports on ilmoittanut uuden pelin koittavan päästä jälleen kerran askeleen lähemmäksi täydellistä realistisuutta. Uusina ominaisuuksina on mm. täysin aidot maalivahdit, joka tarkoittaa sitä, että he ovat osana pelikenttää ja hekin pystyvät kaatumaan, mikäli pelaaja osuu heihi. Tätä ominaisuutta EASports kutsuu lyhyemmin Evgeny Artyukhin –peliominaisuudeksi. Tulevassa painoksessa pelaajien koko vaikuttaa heidän pelaamiseensa enemmän. Tämä onkin loistava asia, sillä Zdeno Chara onkin nykyisessä painoksessa aivan liian heiveröinen. Peliin tuodaan myös uudistus, joka tekee jokaisesta pelaajasta omanlaisensa. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. Steven Stamkos ampuu one-timerit polvi jäässä, Tomas Holmström parkkeeraa ruhonsa maalinedustalle ja Semyon Varlamov viettää aikansa lähinnä LTIR-listalla.

Vaikka uusin NHL-painos onkin eräs kuumimmista puheenaiheista urheilupelien maailmassa tällä hetkellä, nostan puheenaiheeksi jotain aivan muuta. Pelin, jota on tullut tahkottua jo yli kymmenen vuoden ajan. Pelin, jossa ei oteta vankeja, vaan kaikkia vastustajia taklataan surutta poikittaisella naamaan. Pelin, jossa on enemmän varmoja maalikikkoja, kuin Staven Stamkosilla. Sen ainoan jääkiekkopelin, jossa olen onnistunut taklaamaan vastustajan pelaajan pleksin YLI. Tuo peli on NHL 2000, ja se on ehdottomasti eräs kovimmista NHL-pelisarjan edustajista.

Kuten sanoin, olen viettänyt tämän pelin parissa aikaa jo yli 10 vuoden ajan, joten voin täysin oikeutetusti sanoa, että tunnen pelin paremmin kuin sen tekijät. Pelissä on enemmän vikoja, kuin Buffalo Sabresin ylivoimapelissä, mutta se on juurikin se asia, mikä tekee pelistä niin hyvän: et voi koskaan tietää, mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Peli onkin lähes yhtä arvaamaton, kuin Dale Tallonin pelaajapalkkauspolitiikka.

Pelissä on niin paljon hienoja ominaisuuksia, etten millään pysty summaamaan jokaista yhteen kirjoitukseen. Yritän silti avata teille tätä mestariteosta parhaani mukaan.

- Käynnistäessä peli tarjoaa ehkä huimimman alkuvideon pelisarjan historiassa. Noin kaksi minuuttisesta eepoksesta löytyy mm. Geoff Sandersonin one-handeri, Darren McCarthyn upea syöksymismaali sekä Tom Fitzgeraldin liukuminen vaihtoaition reunaa pitkin, joka on vieläkin eräs siisteimmistä näkemistäni asioista. Miinuksia videolle siitä, että se päättyy peligrafiikoilla tehtyyn Pasi Puistolamaiseen – "siipirikkoinen koiperhonen” –lämäriin.

- 2000 vuoden painos tarjosi ensimmäisenä NHL-pelinä kausi-moodin, jota pystyi jatkamaan viisi kautta putkeen. Tämä siis tarkoitti sitä, että tuon viiden kauden aikana pelaaja pääsi seuraamaan oman joukkueensa kehittymistä. Ominaisuuden mukana tuli myös kauden päätöksen jälkeen tapahtuvat vapaiden pelaajien markkinat sekä tulokkaiden draftaus. Valitettavasti jokaisella joukkueella oli joka kausi käytössä vain yksi ”ykköskierroksen” draftivuoro, jota ei pystynyt kauppamaan. Eli mikäli Greg Sherman aikanaan pelasi peliä, pääsi hänkin poikkeukselliesti draftaamaan ykköskierroksella.

- Kuten sanoin, kauden lopussa pääsevät joukkueet myllertämään vapaiden pelaajien markkinoilla. Jokaisesta joukkueesta poistuu markkinoille jokin veteraanistatuksella oleva pelaaja ja näitä herroja yritetään saada houkuteltua omaan joukkueeseen. Se ei todellakaan ole helppoa, sillä edellisen kauden menestyksellä ei tunnu olevan minkäälaista merkitystä vapaiden agenttijen halukkuuteen liittyä joukkueeseesi. Tämä on tietenkin hyvä asia mm. Atlanta Thrashersille, New york Islandersille sekä Florida Pathersille.

*NOTE* Mikäli sinulla ei ole joukkueessasi yhtäkään ylimääräistä pelaaja, eli sinulla on tasan 12 hyökkääjää, 6 puolustajaa ja kaksi maalivahtia, sinulta ei lähde pelaajia vapaiden pelaajien markkinoille. Joukkueesi pelaajat eivät tällöin pysty ottamaan pelikieltoja eikä loukkaantumaan, joka on tietenkin äärimmäisen realistista.

- Joskus kesken pudotuspelien saattaa kausimoodivalikon alimmainen linkki ”lisää valintoja” muuttua muotoon ”aloita seuraava kausi”. Tuon kohdan valitsemalla playoffit stoppaavat kuin seinään, eikä niitä pelata lainkaan loppuun. Tämä saattaa aiheuttaa vakavia häiriöitä pelin edetessä. Kyseinen toimenpide on hyvä vaihtoehto kaikille Sharks-faneille.

- Matt Cooke on pelissä overall-arvoltaan 64, mutta hänen kaikki yksittäiset taitoarvonsa on minimissä, eli 40. Näyttää siltä, että Cookella oli jo tuolloin paljon vihamiehiä, jopa EASportsissa.

- Pelissä oli ensimmäisenä EASportsin NHL-sarjan pelinä mukana ns. big hit –taklaus. Kyseinen ”raju taklaus” –toimenpide suoritettiin painamalla kolmio-näppäintä, ja se sai pelaajan, jonka karvausarvo on yli 75, hyppäämään ilmaan, ja lyömään taklattavaa pelaajaa poikittaisella mailalla ylävartalon seutuville. Armoton kolmio-näppäimen hakkaus onkin tehokkain pelitapa lisättynä siihen, että täytät joukkueesi noilla yli 75:den karvausarvon omaavilla pelaajilla. Oma taklausennätykseni on yhteen otteluun viiden minuutin erillä jotakuinkin 350 taklausta, joka tarkoittaa yli 23 taklausta per minuutti –vauhtia. Eli melkein sama tahti kuin Cal Clutterbuckilla.

Fyysinen maalinedustan siivoaminen on avain menestykseen.

- Mitä haluat NHL-pelejä pelatessa tehdä, kun näät vastustajan tähtipelaajan luokkaantuneena jään pinnassa? No taklata sitä lisää! Tässä NHL-pelissä se on mahdollista.

- Kun yhtä pelaajaa taklaa rajulla taklauksella monta kertaa peräkkäin nopeasti, hänen ”lentämisensä” hidastuu taklaus taklaukselta. Noin kahdeksan perättäisen taklauksen jälkeen pelaaja lentään slow-motion tyylisesti käytännössä koko kentän päästä päähän tyylillä, josta jopa Matrix elokuvien erikoistehosteväki olisivat kateellisia.

- Mitä haluat tehdä pelaajalle, jonka olet juuri taklannut pleksistä läpi? No taklata hänet katsomoon samasta reiästä uudestaan! Tässä NHL-pelissä se on mahdollista!

- Varmoista maalikikoista suosikkini on siniviivan jälkeen laidasta lauottu kaarikiekko, joka löytää hyvin usein tiensä maalivahdin yli takayläkulmaan. Hyvä, ettei pelissä ole vielä Sedinin veljeksiä, sillä he olisivat tällöin pelissä aivan pysäyttämättömiä.

- Pelissä näkee joskus hyvin outoja maaleja, sillä maalivahtien pelaaminen on joskus hieman vajaavaista. Joskus jopa hyökkäysalueella tehty harhasyöttö saattaa lirua omaan päähän maalivahdin ohi maaliin, hänen vain tehdessä yhtä torjuntaliikettä paikallaan. Tästä huomaa, että Vesa Toskala on viettänyt pelin parissa nuorempana liikaa aikaa.